Sitruunakakku perhosilla

Tämä kakku on äitini leipoma, mutta koska osallistuin koristelun osalta, kehtaan sen tänne lisätä. Toivomuksena oli perhosia lehtien päällä. Niitähän sitten piti ilman muuta olla. :)

Resepti on Ruokaohjeita ja herkkuja à la Marie-blogista, jonne se on päätynyt Omppulan lasten keittokirjasta. Linkistä pääsee ohjeeseen. Kakku on hyvin sitruunainen, mutta sitä ole yhtään liikaa. Taikinassa on sitruunaa, välissä on sitruunakiisseli ja päällä tomusokeri-sitruunamehu-kuorrute. Ihanan raikas kakku, sitruunan ystäville! 


Tässä ensin sommittelua kakkuvuoan päällä (ei niin hyvällä puhelimen kameralla....):

...ja valmis kakku:

Juhlakampaus kuoron vuosijuhlaan

Asiakas toivoi juhlavaa, iltapukuun sopivaa, sileää ja klassista nutturaa kuoronsa vuosijuhlakonserttiin ja iltajuhlaan. Tällainen tuli tällä kertaa.
Kuvat piti taas ottaa asiakkaan ollessa jo takki päällä ja lähdössä, mutta ei voi mitään, sellaista on elämä! :) 

 

Ruusu- ja suklaamarengit

Marenki on mielestäni äärimmäisen kiehtova herkku. Sen sitkeänrapea koostumus ja hienostuneen makea maku ovat lähestulkoon vastustamattomia. 

Olen tähän mennessä kotikeittiössä kokeillut ainoastaan tavallista perusmarenkia, ja nyt päätin tehdä vähän kokeiluja. Ostin jokin aika siten ruusuvettä, ja siitä tuli välittömästi visio ruusumarengeista. Visioni paljastui kokeilun myötä erittäin toimivaksi! Itse ainakin pidin vienosta ruusuvivahteesta marengissa kovasti. Vaalenpunainen väri on peräisin pastaväristä. esteettisyyttä voisi lisätä huolellisemmalla porsotuksella/ lusikoinnilla ennen paistoa. Tällä kertaa ei ollut siihen kärsivällisyyttä... :)

Toinen kokeiluni oli suklaamarenki. Olen monesti ihastellut suklaan ja marengin marmoroitua liittoa, ja sitä tavoittelin sekoittaessani sulatettua suklaata marenkimassaan. Ihan täydellinen ei seokseni ollut, sillä marengit aavistuksen lässähtivät paiston aikana. Maku kuitenkin oli moitteeton. Tutkailtuani marenkeja käsitteleviä ongelmapalstoja, päättelin lisänneeni sokerin valkuaisten joukkoon liian nopeasti. Pitää muistaa ensi kerralla.

Isänpäiväkakku

Isänpäivän kunniaksi tein kukkakeon (keon ja kedon),  perhosilla. Keko-muoto tuli vähän vahingossa kun ilman ohjetta tehty taikina kohoili melko holtittomasti. Päätin siten säilyttää muodon valmiissa tekeleessä! 

Pohja oli, kuten sanottu, jotakuinkin improvisoitu suklaakakku, sisältäen mm. 100 g sulatettua tummaa suklaata. Kostutus tapahtui schweppes tonicilla, jottei makeutta tulisi liikaa. Täytteenä passionhedelmä-rahka-kerma-seos, jota jämäköitin pussillisella Dr. Oetkerin vegegeliä. Niille, joille vegegel on vieras tuote kerrottakoon, että se on kasvisversio liivatteesta. Kakku on päällystetty vaahtokarkin makuisella kaulintamassalla. Maku oli täyteläinen, mutta ei ylimakea, ja sikäli juuri omaan makuuni. 

Tuossa todisteita kokemattomuudestani......--->       On se vaan varsin haastavaa saada tuo alareuna siistiksi! Levy repeytyi pienestä halkeamasta lähtien, ja eihän sitä voinut sitten enää pelastaa. Onneksi repeämä ei sanottavammin kokonaisuudessa erottunut. Lisää pyyhkeitä annan itselleni siitä, etten pyyhkinyt tomusokereita lautaselta huolella. Mutta kun en jaksanut! :D Ensi kerralla sitten taas uutta pyrkimystä kohti täydellisyyttä. 

Iltajuhlakampaus ystävälle

Pyöräytin ystävän iltamenoihin tällaisen sutturan. Kokoa sai (ja piti) olla, ja ajatuksena oli huolettoman tyylikäs kokonaisuus. Enpä turhaan siis silotellut. Kääntelin ensin suoristusraudalla hiukset kiharoille, sitten tupeerasin pohjan hiuspuuterin kanssa jämäkäksi. Asettelin ensin alaosan pinneillä tukevasti pulleahkoon muotoon ja kokosin päälliosan löyhästi, mutta napakasti sen päälle. Viimeistely lakalla ja kiiltosuihkeella, ja löytyi vielä muutama timanttikin koristeeksi. Kuvat tuli taas vauhdissa otettua viime hetkellä, kuten tyyliin kuuluu! 

Tässä näyttää vähän vinolta, mutta johtuu kuvakulmasta. :)

Kääretorttu

Ystäväni ollessa kyläilemässä päätimme tekaista pikaisen jälkiruuan, ja siinä kohtaa on kääretorttu aina yksi parhaista vaihoehdoista! Aikaa siihen kuluu parhaimmillaan vain puolisen tuntia ja lopputulos on yleensä vähintäänkin mieluisa, etenkin jos täytteessä puhutaan kermavaahdosta... 

Tähän torttuun tuli tavallisen vaalean pohjan päälle itse tehtyä omena-inkiväärihilloa, äidin tekemää punaherukka-vadelmahilloa ja Flora vispiä. Vispillä pursottelin reunatkin, kun sitä sattui riittämään. Pitihän tällainen hieno tilaisuus käyttää pursottamisen harjoitteluun! ;) Haastava tuo koripunospursottelu, mutta parhaimmillaan todella näyttävä! Koristeet kaivelin laatikon pohjalta, ne ovat marsipaania/sokerimassaa värjättynä pastaväreillä. 

Peruspohja: 

4 munaa

1,5 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

3/4 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta