Sitruunakakku perhosilla

Tämä kakku on äitini leipoma, mutta koska osallistuin koristelun osalta, kehtaan sen tänne lisätä. Toivomuksena oli perhosia lehtien päällä. Niitähän sitten piti ilman muuta olla. :)

Resepti on Ruokaohjeita ja herkkuja à la Marie-blogista, jonne se on päätynyt Omppulan lasten keittokirjasta. Linkistä pääsee ohjeeseen. Kakku on hyvin sitruunainen, mutta sitä ole yhtään liikaa. Taikinassa on sitruunaa, välissä on sitruunakiisseli ja päällä tomusokeri-sitruunamehu-kuorrute. Ihanan raikas kakku, sitruunan ystäville! 


Tässä ensin sommittelua kakkuvuoan päällä (ei niin hyvällä puhelimen kameralla....):

...ja valmis kakku:

Juhlakampaus kuoron vuosijuhlaan

Asiakas toivoi juhlavaa, iltapukuun sopivaa, sileää ja klassista nutturaa kuoronsa vuosijuhlakonserttiin ja iltajuhlaan. Tällainen tuli tällä kertaa.
Kuvat piti taas ottaa asiakkaan ollessa jo takki päällä ja lähdössä, mutta ei voi mitään, sellaista on elämä! :) 

 

Ruusu- ja suklaamarengit

Marenki on mielestäni äärimmäisen kiehtova herkku. Sen sitkeänrapea koostumus ja hienostuneen makea maku ovat lähestulkoon vastustamattomia. 

Olen tähän mennessä kotikeittiössä kokeillut ainoastaan tavallista perusmarenkia, ja nyt päätin tehdä vähän kokeiluja. Ostin jokin aika siten ruusuvettä, ja siitä tuli välittömästi visio ruusumarengeista. Visioni paljastui kokeilun myötä erittäin toimivaksi! Itse ainakin pidin vienosta ruusuvivahteesta marengissa kovasti. Vaalenpunainen väri on peräisin pastaväristä. esteettisyyttä voisi lisätä huolellisemmalla porsotuksella/ lusikoinnilla ennen paistoa. Tällä kertaa ei ollut siihen kärsivällisyyttä... :)

Toinen kokeiluni oli suklaamarenki. Olen monesti ihastellut suklaan ja marengin marmoroitua liittoa, ja sitä tavoittelin sekoittaessani sulatettua suklaata marenkimassaan. Ihan täydellinen ei seokseni ollut, sillä marengit aavistuksen lässähtivät paiston aikana. Maku kuitenkin oli moitteeton. Tutkailtuani marenkeja käsitteleviä ongelmapalstoja, päättelin lisänneeni sokerin valkuaisten joukkoon liian nopeasti. Pitää muistaa ensi kerralla.

Isänpäiväkakku

Isänpäivän kunniaksi tein kukkakeon (keon ja kedon),  perhosilla. Keko-muoto tuli vähän vahingossa kun ilman ohjetta tehty taikina kohoili melko holtittomasti. Päätin siten säilyttää muodon valmiissa tekeleessä! 

Pohja oli, kuten sanottu, jotakuinkin improvisoitu suklaakakku, sisältäen mm. 100 g sulatettua tummaa suklaata. Kostutus tapahtui schweppes tonicilla, jottei makeutta tulisi liikaa. Täytteenä passionhedelmä-rahka-kerma-seos, jota jämäköitin pussillisella Dr. Oetkerin vegegeliä. Niille, joille vegegel on vieras tuote kerrottakoon, että se on kasvisversio liivatteesta. Kakku on päällystetty vaahtokarkin makuisella kaulintamassalla. Maku oli täyteläinen, mutta ei ylimakea, ja sikäli juuri omaan makuuni. 

Tuossa todisteita kokemattomuudestani......--->       On se vaan varsin haastavaa saada tuo alareuna siistiksi! Levy repeytyi pienestä halkeamasta lähtien, ja eihän sitä voinut sitten enää pelastaa. Onneksi repeämä ei sanottavammin kokonaisuudessa erottunut. Lisää pyyhkeitä annan itselleni siitä, etten pyyhkinyt tomusokereita lautaselta huolella. Mutta kun en jaksanut! :D Ensi kerralla sitten taas uutta pyrkimystä kohti täydellisyyttä. 

Iltajuhlakampaus ystävälle

Pyöräytin ystävän iltamenoihin tällaisen sutturan. Kokoa sai (ja piti) olla, ja ajatuksena oli huolettoman tyylikäs kokonaisuus. Enpä turhaan siis silotellut. Kääntelin ensin suoristusraudalla hiukset kiharoille, sitten tupeerasin pohjan hiuspuuterin kanssa jämäkäksi. Asettelin ensin alaosan pinneillä tukevasti pulleahkoon muotoon ja kokosin päälliosan löyhästi, mutta napakasti sen päälle. Viimeistely lakalla ja kiiltosuihkeella, ja löytyi vielä muutama timanttikin koristeeksi. Kuvat tuli taas vauhdissa otettua viime hetkellä, kuten tyyliin kuuluu! 

Tässä näyttää vähän vinolta, mutta johtuu kuvakulmasta. :)

Kääretorttu

Ystäväni ollessa kyläilemässä päätimme tekaista pikaisen jälkiruuan, ja siinä kohtaa on kääretorttu aina yksi parhaista vaihoehdoista! Aikaa siihen kuluu parhaimmillaan vain puolisen tuntia ja lopputulos on yleensä vähintäänkin mieluisa, etenkin jos täytteessä puhutaan kermavaahdosta... 

Tähän torttuun tuli tavallisen vaalean pohjan päälle itse tehtyä omena-inkiväärihilloa, äidin tekemää punaherukka-vadelmahilloa ja Flora vispiä. Vispillä pursottelin reunatkin, kun sitä sattui riittämään. Pitihän tällainen hieno tilaisuus käyttää pursottamisen harjoitteluun! ;) Haastava tuo koripunospursottelu, mutta parhaimmillaan todella näyttävä! Koristeet kaivelin laatikon pohjalta, ne ovat marsipaania/sokerimassaa värjättynä pastaväreillä. 

Peruspohja: 

4 munaa

1,5 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

3/4 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Haamujen Halloweenkakku

Vaalealla pohjalla leivottu Halloweenkakku sai täytteeksi lemon curdia, omena-inkiväärihilloa ja maitosuklaavaahtoa Kinuskikissan ohjella, linkki tässä.

Kakku on pienehkö, kolmen munan tekele. Sopiva muutamalle ihmiselle. Tällä kertaa neljä henkeä sai syötyä reilusti puolet.

Koristeet ja kuorrute ovat pääosin sokerimassaa, joukossa vaihtelevassa suhteessa myös marsipaania. Kuorrutteen värjäys on tehty pastavärillä. Värjäsin massan ensin oranssiksi ja sitten lisäsin vähän pinkkiä, jonka sekoitin vain osin joukkoon. Siitä syntyi pinnan marmorointi. Koristekukkien viimeistely tapahtui tomuvärillä ja kristallipulverilla. Oli kyllä oikein harvinaisen ihanaa tehdä tällainen raikas ja hauskan epämuodollinen koristelu!

Huhuuuuuuuu!

 Kimalteita... :)

Quorn -kokeilu nro. 2

Aiemmin syksyllä testasin ensimmäistä kertaa sieniproteiinivalmiste Quornia. Tässä kokeilu numero kaksi, jossa käytin tuotetta fileiden muodossa. Paistoon fileet pannulla kermakastikkeessa, jossa mukana oli aurinkokuivattua tomaattia, suolaa ja pippuria. Kokeilun tulokset olivat jälleen kerran kannustavia, joskin maustamista voisi tehdä vieläkin reilummin, ensi kerralla kokeilen kyllä suosiolla marinointia ennen paistamista. Voisin kuvitella, että esimerkiksi intialais-tyyppinen maustekastike voisi sopia näille fileille erityisen hyvin.

Makea kurpitsapiiras

Sisareni ja äitini järjestivät syksyn ja kurpitsasadon kunniaksi kurpitsa -aiheiset illanistujaiset. Kurpitsaa oli lähes joka ruokalajissa, ja toki siis myös jälkiruoaksi. Butternut- kurpitsapiiras oli maustettu ainakin inkiväärillä, neilikalla ja muskotilla. Maku oli täyteläisen lämmin ja täytteen koostumus samettinen; kyllä maistui! Niin, ja mainitaan vielä, että piiras tarjoiltiin kermavaahdon kera, mikä harvemmin ainakaan pahentaa tilannetta. ;)

Sisareni pyysi minulta kurpitsa- ja syysaiheisia koristeita piiraaseen, joten nypläsin muutamia ruskalehtiä kasaksi, oravan tammenterhoineen, sekä tietysti kurpitsan. Aikaa oli varsin vähän, joten tein koristeet pääasiassa pelkästä sokerimassasta. Se kun kuivuu marsipaania tai molempien sekoitusta nopeammin. Ruskalehtiä varten "kaulin" eri värisiä massoja yhteen, mutta koska paikalla ei tällä kertaa ollut kaulinta sen kummemmin kun tomusokeriakaan avittamassa operaatiota, eivät värit sekoittuneet niin hyvin kuin olisivat voineet. Kasana ne näyttivät kuitenkin ihan riittävän aidoita (punainen värikin oli luonnossa vähemmän aniliini ja selkeämpi punainen).

Orava on vähän happaman näköinen... :D

Kurpitsa ja terhot.

Korttiaskarteluhulluus

Jonkinasteinen korttiaskarteluhelpuli on vallannut tämän (p)askartelijan viimeaikoina.
Innostuin tässä taannoin erityisesti paperinarukukkasista, joita eräänäkin iltana tuli värkkäiltyä telkkarin ääressä muutama kymmenen... Koukuttavaa!

Kuvissa on vähän ikäviä heijastuksia ja epätarkkuuksia, koska kerkesin innoissani jo pakata kortit sellofaaniin. Pahoittelen!  Tässä nyt siis näitä:

Syksyinen kukkakimppu

Viime viikolla sain leikkiä kukilla!
Keltaiset krysanteemit ja ohuet kuparisara -heinät olivat kukkakauppatavaraa, muut puutarhasta. Tuo tähkämäinen on kimikkiä, punainen on syysmaksaruoho nimeltään "Herbstfreude" eli "syysilo".

Nuttura synttärijuhliin

Töissä tehtyä: 

Innoittajana korkeaan banaani -tyyppiseen nutturaan oli asiakkaan mukaan 

"Todella upeeta"-sarjan Patsy. 

Unohtui kysyä lupa kuvan julkaisuun, niin leikataan sitten naama pois...

Kas kummaa, unohdin kaikesta itseni muistuttelusta huolimatta kameran kotiin, joten piti ottaa rutkasti huonompilaatuisella kännykkäkemeralla kauheassa kiireessä nämä. Jospa ensi kerralla sitten muistaisin!

Omena-marenkipiiras

Halusin ensimmäistä kertaa kokeilla marenkikuorrutteista piirakkaa, ja tällainen tuli:

Vähän tuli hässäkkää ja jäi kuva leikatusta palasta ottamatta, mutta marenki näyttää kyllä kivalta leikattuna. Makukin oli oikein mieluisa. Ohje on suurpiirteisesti noudatellen kuten tämä täällä. En kuitenkaan tehnyt päällistä kuten ohjeessa, vaan ladoin omenalohkoja pinnalle ja niiden päälle kanelia ja sokeria. Marenkiin lisäsin vähän vanijasokeria. Taikinaankin lisäsin lopulta vähän enemmän jauhoja, noin desin, koska se vaikutti pelottavan löysältä. Toimi ainakin näin oikein hyvin. Hyvä peruspiirakka pienellä uudella vivahteella.

Suklainen "Ups!" -kakku

Tästä piti tulla suklainen kuivakakku tämän tämän Kinuskikissan ohjeen mukaan, mutta jostain syystä kakku ei irronnut vuoasta sitten millään ja mureni käsiin. Piti tehdä hätäpelastus ja peitellä katastrofi kermalla. Aikaa pursotteluun ei kovastikaan jäänyt, joten en voi juuri niillä kehuskella... Tuli kuitenkin lopulta ihan hyvä kakku! Halkaisin ensin kakun ja kostutin sen baileys-maitoseoksella. Väliin laitoin Flora Vispiä, jonka seassa oli vähän vaniljakreemijauhetta. Samalla kermalla kuorrutin kakun. Koristeet pintaan (onneksi oli varastossa) ja tarjolle. Vähän meinasi hermostuttaa kun oli oikein vieraita tulossa, mutta tätä vahinkoreseptiä voisin jopa uskaltaa suositellakin! Sinälläänkin kyseinen kuivakakku on varmasti erinomainen.

Läheltä kukkasia:

Juhlakampaus

Laitetaan nyt vihdoin tänne niitä HIUSkuviakin, kun se oikein blogin nimessäkin mainitaan! ;)

Tässä kuvissa Klipoteekki-kolleegan tekemä iltakampaus eilisiin hiustuotesarjan lanseerausjuhliin. Halusin ja myös sain glamourhenkisen, mutta ei liian siistin "pömpeli"kampauksen. :)